Julkisten rakennusten alueellinen koostumus, toiminnallinen kaavoitus, väkijoukkojen organisointi ja evakuointi sekä tilan mittaus, muoto ja fyysinen ympäristö (määrä, muoto ja laatu). Niistä keskeinen painopiste on arkkitehtonisen tilan käytön luonne ja virtaviivaistaminen.

Vaikka erilaisten julkisten rakennusten luonne ja käyttötapa ovat erilaiset, ne voidaan jakaa kolmeen osaan: pääkäyttöosa, toissijainen käyttöosa (tai apuosa) ja liikenneyhteysosa. Suunnittelussa meidän on ensin ymmärrettävä näiden kolmen osan suhde järjestelyyn ja yhdistämiseen ja ratkaistava useita ristiriitoja yksitellen toiminnallisen suhteen järkevyyden ja täydellisyyden saavuttamiseksi. Näiden kolmen osan muodostavassa suhteessa liikenneyhteystilan jakamisella on usein keskeinen rooli.

Liikenneyhteysosa voidaan yleensä jakaa kolmeen paikkamuodoon: vaakaliikenne, pystysuuntainen liikenne ja keskittimen liikenne.

Liikenteen horisontaalisen asettelun tärkeimmät kohdat:
Sen tulisi olla suoraviivaista, estää käänteitä, olla läheisesti yhteydessä kuhunkin tilan osaan ja olla parempi päivänvalo ja valaistus. Esimerkiksi kävelytie.

Pystysuuntaisen liikenteen asettelun tärkeimmät kohdat:
Sijainti ja määrä riippuvat toiminnallisista tarpeista ja palontorjuntavaatimuksista. Sen on oltava lähellä kuljetuskeskusta, tasaisesti järjestetty ensisijaisten ja toissijaisten pisteiden kanssa ja sopiva käyttäjien lukumäärälle.

Kuljetuskeskuksen asettelun tärkeimmät kohdat:
Sen on oltava kätevä käyttää, sopiva avaruudessa, kohtuullinen rakenne, sopiva koristeluun, taloudellinen ja tehokas. Sekä käyttöfunktio että taiteellisen spatiaalisen käsityksen luominen on otettava huomioon.
Julkisten rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ihmisten jakautuminen, suunnanmuutos, tilan siirtyminen ja yhteys käytäviin, portaat ja muissa tiloissa, on välttämätöntä järjestää hallit ja muut avaruusmuodot, jotta ne voivat toimia liikennekeskuksena ja tilan siirtymänä.
Sisäänkäynnin sisäänkäynnin ja uloskäynnin suunnittelu perustuu pääasiassa kahteen vaatimukseen: toinen on käyttövaatimukset ja toinen tilankäsittelyn vaatimukset.

Julkisten rakennusten toiminnallinen kaavoitus:
Toiminnallisen kaavoituksen käsite on luokitella tilat eri toiminnallisten vaatimusten mukaan ja yhdistää ja jakaa ne niiden läheisyyden mukaan;

Toiminnallisen kaavoituksen periaatteet ovat: selkeä kaavoitus, kätevä kontakti ja kohtuullinen järjestely pää-, toissijaisen, sisäisen, ulkoisen, meluisen ja hiljaisen suhteen mukaan siten, että kullakin on oma paikkansa; Samaan aikaan sijainti on järjestettävä todellisten käyttövaatimusten mukaisesti ihmisten virtaustoiminnan järjestyksen mukaan. Tilan yhdistämisen ja jakamisen on otettava ydinosaamisena päätila, ja toissijaisen tilan järjestelyn on edistettävä pääavaruusfunktion käyttöä. Ulkoista kosketusta varten olevan tilan on oltava lähellä kuljetusnapaa, ja sisäiseen käyttöön tarkoitetun tilan on oltava suhteellisen piilotettu. Tilan yhdistäminen ja eristäminen on hoidettava asianmukaisesti perusteellisen analyysin perusteella.

Ihmisten evakuointi julkisissa rakennuksissa:
Ihmisten evakuointi voidaan jakaa normaalitilanteisiin ja hätätilanteisiin. Normaali evakuointi voidaan jakaa jatkuvaan (esim. Kaupat), keskitettyyn (esim. Teatterit) ja yhdistettyyn (esim. Näyttelytilat). Hätäevakuointi on keskitetty.
Ihmisten evakuointi julkisissa rakennuksissa on sujuvaa. Puskurivyöhykkeen asettamista navassa on harkittava, ja se voidaan levittää kunnolla tarvittaessa liiallisen ruuhkautumisen estämiseksi. Jatkuvaa toimintaa varten on tarkoituksenmukaista perustaa uloskäynnit ja väestö erikseen. Palontorjuntakoodin mukaan evakuointiaika on otettava täysin huomioon ja liikenteen kapasiteetti on laskettava.

Yhden tilan määrän, muodon ja laadun määrittely:
Yhden tilan koko, kapasiteetti, muoto, valaistus, ilmanvaihto, auringonpaiste, lämpötila, kosteus ja muut olosuhteet ovat soveltuvuuden perustekijöitä, ja ne ovat myös tärkeitä näkökohtia rakennuksen toimintaan liittyvissä ongelmissa, jotka on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon suunnittelussa.

Julkisiin rakennuksiin kuuluvat toimistorakennukset, valtion virastot jne. Liikerakennukset (kuten ostoskeskukset ja finanssirakennukset), turistirakennukset (kuten hotellit ja viihdepaikat), tiede-, koulutus-, kulttuuri- ja terveysrakennukset (mukaan lukien kulttuuri, koulutus, tieteellinen tutkimus, lääkehoito, terveys, urheilurakennuksetjne.), viestintärakennukset (kuten postit ja televiestintä, viestintä, datakeskukset ja lähetystilat), kuljetusrakennukset (kuten lentokentät, suurten nopeuksien rautatieasemat, rautatieasemat, metro- ja linja-autoasemat) ja muut